Sähkökatkon aikana

Lyhyet sähkökatkot, ”räpsyt”, johtuvat keskijänniteverkon suojauksesta, ja niillä usein estetään pidemmän sähkökatkon syntyminen. Vian sattuessa verkon suojausjärjestelmä keskeyttää sähkönjakelun automaattisesti ja pyrkii palauttamaan sähköt lyhyen ajan jälkeen. Järjestelmä yrittää palautusta alle sekunnissa ja jos vika ei poistu, muutaman minuutin kuluttua uudelleen. Vikaantunut paikka pyritään rajaamaan kytkemällä eri johtohaaroja irti jakeluverkosta ja palauttamalla sähköt verkostoon ilman kyseistä haaraa. Rajauksen aikana saattaa siksi esiintyä useita lyhyitä räpsyjä.

Räpsyjä aiheuttavat etenkin keväällä ja syksyllä muuttolinnut, kesällä ukkonen ja tuulen mukana lentävät oksat, ja talvella suuret lumikuormat ja tykkylumi. Automaattisen suojausjärjestelmän avulla vältytään pidemmiltä sähkökatkoilta, sillä suurin osa häiriöistä poistuu suojausjärjestelmän toiminnan aikana.

Toivomme sinulta ymmärrystä mahdollisiin räpsyihin!

Vaurioituneissa sähköverkoissa saattaa esiintyä niin sanottu nollavika, joka voi aiheuttaa hengenvaaran. Suhtaudu nollavikaan vakavasti.

Jos nollavika on sähköverkon puolella, vaarallista kosketusjännitettä rakennuksessa pienentää hyvä maadoitus. Mikäli haluat tarkistaa rakennuksesi maadoituksen, ole yhteydessä sähköurakoitsijaasi.

Yleistä nollaviasta

Nollaviassa nollajohdin katkeaa ja voi pahimmillaan aiheuttaa jännitteen nousun 230 voltista 400 volttiin, joka voi rikkoa kodin sähkölaitteita ja saattaa aiheuttaa sähköiskun vaaran. Vika voi aiheuttaa myös tulipalovaaran, jos sähkövirta yrittää hakea purkautumistietä rakennuksen rakenteista. Sähköverkon nollavika aiheutuu yleensä pienjänniteverkon riippukierrekaapelien kannatusköyden eli PEN-johtimen katkeamisesta puiden kaatuessa sähkölinjalle. PEN-johdin on metallinen kaapeli, jonka varassa vaihejohtimet riippuvat pylväiden välillä.

Jos epäilet nollavikaa

• Katkaise heti sähkö pääkytkimestä. Ole varovainen ja käytä esim. nahkahanskoja sähköjen katkaisussa. Sähkökeskuksen metallisessa rungossa voi olla jännittettä.
• Ota yhteyttä vikapäivystyksen numeroon 016 532 030, numero palvelee 24/7

Nollavian tunnusmerkit

• Osa valoista palaa poikkeuksellisen kirkkaasti tai jotkut valot normaalia himmeämmin
• Valon voimakkuus vaihtelee varsinkin sähkölaitteiden käynnistyessä tai sammuessa.
• Sähkölaitteet toimivat oudosti, lamppuja saattaa rikkoutua liian tiuhaan.
• Voit saada sähköiskun metallikuorisesta laitteesta.
• Sähkökeskuksesta saattaa kuulua ”särinää” ja pauketta
• Saatat haistaa palaneen käryä sähköön liittyen.

Jos sähköt katkeavat laajemmalta alueelta, häiriö on yleensä jo tiedossamme ja korjaustoimenpiteet aloitettu. Häiriökartaltamme näet tiedossamme olevat runkoverkon viat ja suunnitellut keskeytykset.

Jos sähkökatkos on laaja-alainen, useat asiakkaat saattavat soittaa samaan aikaan vikapäivystykseemme. Ei siis kannata hätääntyä, jos numero on jatkuvasti varattu. Suurhäiriötilanteesta tiedotetaan myös nauhoitteella vikanumerossa p. 016 532 030. Tiedotamme asiasta  tarvittaessa myös YLEn radiokanavilla ja kotisivujen etusivulla.

Sähköyhtiöiden valvomoissa seurataan sähköverkon syöttötilannetta vuorokauden ympäri ja käytönvalvontajärjestelmät saavat verkkovioista heti tiedon automaattisesti. Laajoista katkoksista ja niiden arvioidusta kestosta tiedotetaan kotisivuillamme ajankohtaista osiossa ja mahdollisesti myös paikallisesti radiossa. Katkokset näkyvät myös häiriökartastamme.

Pyydämme sinua ilmoittamaan havaitsemasi vikapaikan  palvelunumerossa, ohittamalla mahdollisen nauhoitteen painamalla  numeroa yksi (1). Puhelu yhdistyy päivystäjälle lisätietojen antamista varten.

Jos sähkökatko koskee vain rajattua aluetta, eli omaa kiinteistöäsi ja mahdollisesti naapuriasi, vika voi olla pienjänniteverkossa. Pienjänniteverkon vioista saamme tiedon ensisijaisesti asiakkailtamme. Epäillessäsi pienjänniteverkon vikaa tai jos sinulla on tiedossa tarkka vikapaikka (esimerkiksi puu sähkölinjalla), voit soittaa meidän vikailmoitusnumeroon.  Numeroon voit ilmoittaa myös havaintosi ja huomiosi vian aiheuttajasta.

Vikailmoitusnumero 016 532 030 palvelee 24 tuntia vuorokaudessa!

Sähkökatko saattaa johtua myös oman asuntosi tai asuinkiinteistösi sähkölaitteen viasta. Tällöin kiinteistön omistaja on vastuussa viankorjauksesta ja kustannuksista. Jos vain osa taloudesta on sähköttä, tarkista ensin pää- ja ryhmäsulakkeet sekä mahdolliset vikavirtasuojat. Vaihda tarvittaessa palanut sulake uuteen. Tarkista myös, onko naapurillasi sähköt.

Jos jokin yksittäinen sähkölaite lakkaa toimimasta, tarkista ensin, että laite itse ei ole rikki. Kokeile myös, onko vika kenties pistorasiassa kokeilemalla siihen jonkun toisen laitteen toimivuutta. Tämän jälkeen tarkista, onko sulake palanut. Muista tarkistaa myös pääsulakkeet. Jos sähkölaitteen viallisuus on aiheuttanut varokkeen palamisen, huollata laite asiantuntevassa sähköliikkeessä tai poista se käytöstä. Sulakkeen palaminen voi olla syynä koko kodin pimenemiseen. Jos varokkeen vaihtaminen ei auta, vika voi olla myös laajempi. Tarkista ennen jakeluyhtiöön soittamista, onko naapurillasi sähköt.

Sähkölaitteet voi suosiolla katkoksen alettua laittaa pois päältä, ne eivät sen aikana kuitenkaan toimi. Kun sähköt palautuvat, älä kytke niitä kaikkia takaisin verkkoon. Äkillinen kuormituspiikki saattaa katkaista sähköt uudestaan. Esimerkiksi lämpöpatterit on hyvä laittaa päälle yksi kerrallaan ja pitää pieni tauko aina välissä. Sähkösaunan kiuaskin on erittäin suuri yksittäinen kuormittaja.

Väännä pesukoneiden hanat varmuuden vuoksi kiinni. Vettä voi varastoida hetken tarpeeseen.

Suurhäiriötilanteissa, kun sähkökatkoja on laajoilla alueilla, korjaustyöt saattavat kestää pidempään. Tarvittaessa varaudu  lähtemään kodistasi häiriöttömälle alueelle.

Yleistietoa tehopulasta

Sähköä on koko ajan tuotettava ja kulutettava yhtä paljon. Tehopula tarkoittaa tilannetta, jossa sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan ja tuodaan. Tehopulassa viimeinen vaihtoehto sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi on tehdä hallittuja suunniteltuja sähkökatkoja. Tällaiset katkot kestävät kerrallaan noin kaksi tuntia ja niitä kierrätetään asiakkaiden välillä. Hallituilla kiertävillä katkoilla pyritään välttämään koko Suomen laajuinen mahdollisesti pitkäkestoinen sähköjen katkeaminen. Tehopulatilanne voi olla myös toistuva.

Tehopulan varalle on suunnitelmat ja toimintaa on harjoiteltu. Tehopulan sattuessa tilanne on ammattilaisten hallinnassa. Kriittiset kohteet rajataan tehopularajoituksen piiristä jo suunnitteluvaiheessa pois.

Tehopulan riskiä kasvattaa pitkäkestoinen kylmä tuuleton pakkasjakso sekä häiriöt sähkön tuotannossa tai siirrossa. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkiaamuina kello 7:00–9:00 ja alkuiltaisin kello 16:00–18:00. Kun tehopulan riski tiedetään ennalta, siitä kerrotaan esimerkiksi uutisissa. Jos tehopulatilanne syntyy yllättäen, esimerkiksi vian vuoksi, ei siitä aina ole mahdollista tiedottaa etukäteen. Ennakkotiedottamiseen pyritään aina, kun se on mahdollista.

Mitä tehopulatilanteessa tapahtuu?

Sähköpulan sattuessa tilanne on ammattilaisten hallinnassa. Mahdollisiin sähkönjakelun rajoituksiin on varauduttu ennakkoon. Fingridillä sekä paikallisilla sähköverkkoyhtiöillä on mahdollista sähköpulaa varten suunnitelmat sekä valmistellut ja harjoitellut toimenpiteet.

Sähköpulan aikaiset irtikytkentäsuunnitelmat on tehty ennakkoon, jotta kriittisemmät kohteet, kuten sairaalat, eivät joudu irtikytkennän kohteeksi.

Fingrid antaa paikallisille sähköverkkoyhtiöille tiedon irti kytkettävän tehon määrästä. Paikallinen sähköverkkoyhtiö toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina omalla vastuualueellaan.

Yksittäisen sähkökatkon pituus on noin kaksi tuntia. Katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä on aina useampi tunti aikaa.

Katkojen toteuttaminen aloitetaan Fingridin pyynnöstä ja katkoja jatketaan siihen asti, kunnes Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättyneen.

Millaiset kohteet rajataan sähkökatkojen ulkopuolelle?

Katkojen ulkopuolelle rajataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot kuten sairaalat.

On mahdollista, että joitakin kriittisiä sähkönkäyttäjiä voi joutua irtikytkennän kohteiksi, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan laajoina ryhminä, joissa katkaistavia kiinteistöjä ei ole mahdollista valita yksilöllisesti. Lisäksi, jos sähköpulan kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on suuri, voi tulla tarve laajentaa katkojen kohteeksi joutuvaa asiakasmäärää.

Osa kriittisistä toimijoista on varautunut omilla varavoimakoneilla, jotka käynnistyvät, jos sähköä ei ole saatavilla sähköverkosta.

Kuka kertoo minulle, milloin sähköt katkotaan?

• Kun sähköpulan riski on tiedossa, siitä uutisoidaan ja tiedotetaan laajasti. Mahdolliset sähkönjakelun rajoitukset tehdään hallitusti ja niistä viestitään mahdollisuuksien mukaan ennakkoon, ellei kyse ole akuutista viasta.
• Sähköpulan vaatimista sähkökatkoista ei ole aina mahdollisuutta tiedottaa ennakkoon, mutta siihen pyritään.
• Saat sähköverkkoyhtiöltäsi tiedon katkosta viimeistään katkon alkaessa verkkoyhtiön omien viestintäkanavien kautta. Useimmilla verkkoyhtiöillä on käytössä tekstiviestipalvelu, josta voidaan lähettää viesti niille asiakkaille, joiden puhelinnumero on verkkoyhtiön käytössä. [1]

[1] HUOM! Jakeluverkkoyhtiöiden asiakastiedottamisen kanavat vaihtelevat yhtiöittäin. Jokaisen yhtiön on suositeltavaa viestiä asiakkailleen ja kertoa omat viestintätapansa ja kanavansa (tekstiviesti, häiriösivusto, some…). Niiden yhtiöiden, joilla on tekstiviestipalvelu käytössä, on suositeltavaa kannustaa asiakkaita antamaan yhtiölle matkapuhelinnumeronsa, jos sitä ei ole vielä käytössä.

Toimintaohje tehopulakatkon ollessa päällä:

• Pysy rauhallisena, tilanne on ammattilaisten hallinnassa.
• Sammuta päälle jääneet sähkölaitteet, kuten liesi, kahvinkeitin ja sauna. Voit jättää esimerkiksi yhteen huoneeseen valot päälle, jotta tiedät milloin sähköt palaavat.
• Vältä jääkaapin ja pakastimen avaamista, etteivät elintarvikkeet ala lämmetä.
• Vältä ikkunoiden ja ulko-ovien aukipitämistä, ettei asunto ala kylmetä.
• Sähköverkkoyhtiöön ei tarvitse olla yhteydessä sähköpulaan liittyvissä sähkökatkoissa. Sähköverkkoyhtiö tiedottaa asiakkaita tilanteesta mm. häiriökarttapalvelun ja erillisten tiedotteiden kautta sekä asiakkaille tehtävällä suoralla viestinnällä.

Miten toimin katkon jälkeen?

• Älä kytke kaikkia sähkölaitteita päälle heti sähköjen palattua. Sähköpulatilanne voi olla edelleen käynnissä, ja sähkökatkoja kierrätetään muilla sähkönkäyttäjillä. Sähkön säästäminen on muutenkin kannatettavaa.
• Tarkista sähkölaitteet, ettei esimerkiksi liesi tai sauna jäänyt sähkökatkon alkaessa päälle.
• Sähkökatkon aikana ja sen jälkeen on hyvä olla varovainen, kun laskee lämmintä vettä hanasta tai suihkusta. Katkon vuoksi veden lämpötila voi vaihdella ja hanoista voi tulla myös poikkeuksellisen kuumaa vettä.

Korvaukset tehopulatilanteissa

• Sähköpulan vuoksi tehtävistä katkoista ei makseta korvauksia, sillä kyse ei ole sähkömarkkinalain mukaisesta virheestä sähkönjakelussa.
• Sähköpulan vuoksi toteutettavien kiertävien sähkökatkojen ei lähtökohtaisesti tulisi aiheuttaa suoria vahinkoja, kuten rikkoa laitteita tai johtaa elintarvikkeiden pilaantumiseen. Kaikkien sähkönkäyttäjien tulee joka tapauksessa olla varautunut sähkökatkoihin esimerkiksi myrskyjen seurauksena.
• Sähköjen katkeaminen ja päälle kytkeminen ei saisi rikkoa esimerkiksi sähkölaitteita, vaan sähkölaitteet on suunniteltava siten, että ne kestävät sähkökatkon.
• Lyhyen, muutaman tunnin sähkökatkon aikana jääkaappi ei ehdi lämmetä eikä pakastin ala sulaa, kunhan niiden ovia ei availe tarpeettomasti.
• Sähkökatkojen aiheuttamista niin kutsutuista välillisistä vahingoista, kuten ansionmenetyksestä töiden keskeytyessä, ei pääsääntöisesti makseta vahingonkorvauksia.

Mitä jos putket jäätyvät tai pakastin sulaa?

• Sähköpulassa sähkökatko kestää kerrallaan noin kaksi tuntia, jonka jälkeen sähköt palautetaan keskeytysten jatkuessa muualla, siihen asti, kunnes sähköpulatilanne on ohi. Toimintatavalla pyritään estämään kiinteistöjen liiallinen jäähtyminen ja vaurioiden syntyminen (esim. putkien jäätyminen). Myöskään pakastin ei kahdessa tunnissa ala sulaa, ellei sen ovea availe tarpeettomasti.
• Kaupungin kattavassa kaukolämpöverkossa pyritään pitämään vesi liikkeellä kaikissa tilanteissa, jolloin vesi kiertää kaikkialla putkistossa eikä jäähtymistä tai jäätymistä pääsisi tapahtumaan.

Saako katkosta muita korvauksia?

• Sähkömarkkinalain perusteella asiakkaalla on oikeus vahingonkorvauksiin, jos sähkönjakelussa on virhe. Sähköpulatilanteeseen perustuvissa sähkökatkoissa kyse ei ole sähkönjakelussa olevasta virheestä, koska sähkökatko johtuu paikallisen sähköverkkoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta syystä.

Miten sähkön käyttäjä voi helpottaa sähkön tiukkaa tehotilannetta?

Sähköpulan syntymiseen voi vaikuttaa vähentämällä sähkönkäyttöä. Erityisen tärkeää on vähentää sähkönkäyttöä sellaisina ajankohtina, kun on ennakkoon tiedotettu kohonneesta sähköpulan mahdollisuudesta. Sähkönkulutus on suurimmillaan yleensä arkiaamuina kello 7:00–9:00 ja alkuiltaisin kello 16:00–18:00. Sähkönkäyttöä voi pyrkiä siirtämään muihin ajankohtiin. Pienilläkin sähkönsäästötoimenpiteillä on vaikutusta, kun suuri määrä ihmisiä osallistuu.

Sähkönsäästövinkkejä tarjoaa mm. Energiansäästöviikko -kampanja.

Lisätietoa varautumisesta saa esimerkiksi osoitteesta 72tuntia.fi 

Yleistä tietoa sähköpulasta on saatavilla Fingridin sivuilta sekä Energiateollisuuden sivuilta.

Tehopula-alueet

Oheisen linkin kautta pääset tutustumaan ennalta tehopula-alueisiimme.

Tehopulan ollessa voimassa päivitetään tiedostoon reaaliajassa voimassa olevat alueet ja tulevat keskeytysalueet ajallisesti.

Ei rajoituksen piirissä olevat alueet sisältävät kohteita, joita emme voi rajoittaa johtuen keskeytyskriittisistä toiminnoista.

Lähtökohtaisesti tehopulan piirissä ovat ryhmät 1–4. Viides ryhmä on rajoituksen piirissä, vain jos tehopulan rajoitustarve ylittää 50%.

Tehopula-alueet